8kk

Hei olen Aapo 8 kk. Tällä hetkellä lempipuuhiini kuuluu kaikenlainen liikkuminen. Kunhan vaan ei tarvitse olla paikallaan yhtään hetkeä, ei edes unissaan. Silloinkin liikun vuoteessa päästä päähän, välillä jopa unissaan kontaten. Osaan seistä tukea vasten, sekä kävellä pieniä matkoja tukea vasten. Konttaan ja kovaa. Yritän kiivetä kaikkialle, siinä kuitenkaan onnistumatta.

Tungen itseni kaikkialle minne vain suinkin mahdun, enkä osaa itse tulla pienistä koloista pois. Huudan usein wc:ssä, koska olen jäänyt jumiin wc- pöntön ja pesukoneen väliin. En osaa myöskään kumartua tai peruuttaa pois, nämä taidot auttaisivat kovasti arkeani. Kaadun usein ja isken päätäni vaikka mihin. Usein olenkin aikamoisilla kuhmuilla. Todennäköisesti monet vastaantulijat luulevat, että minua pahoinpidellään kotona.

Seuraan äitiä kaikkialle kontaten, liikun äidin perässä koko päivän. Jos en ole äidin perässä, äiti epäilee, että teen jotain kiellettyä. Täällä talossa on kyllä aika moni asia kiellettyä. Kuten johtojen kiskominen tai niiden syöminen, viinitelineen viinipullot ja lasit, lamput ja pistorasiat sekä wc harja. Nämä kaikki sattuvat vaan olemaan sopivasti sillä korkeudella, että nään ne ja haluaisin tutustua niihin paremmin.

Tällä hetkellä kärsin korvatulehduksesta se saa minut olemaan vähän kärttyinen. Syön elämäni ensimmäistä antibioottikuuria ja se saa minut ripuloimaan. Äidin sanoin koko ajan ja kaikkialle.

Yleensä olen muuten itse herra päivänsäde. Minulla on valtavan leveä hymy ja käytän sitä paljon. Juttelen kovasti ja pärisytän huulia. Muutama päivä sitten löysin kieleni ja katselen sitä usein peilistä. Myös muiden kielet kiinnostavat. Opin myös vilkuttamaan, vanhemmistani se on kamalan hauskaa. Teen sitä sen vuoksi vähän kaikkialla.

Yöt nukun jo hyvin. Herään yhden kerran syömään ja välillä saatan kyllä tarvita tuttia kerran tai kaksi yössä. Nukkumaan menen kahdeksan maissa ja nukun jo kahdeksaa tuntiakin putkeen. Herään aina hyvin iloisena siinä kuuden seisemän maissa. Äiti on aamuisin aina väsyneempi kuin minä.

Päivisin en malttaisi mennä päiväunille, teen kaikkeni etten vaan nukahtaisi. Äiti taas tekee kaikkensa, että nukahtaisin. Me jatkamme tätä taistelua muutamia kertoja päivässä päivittäin. 

Rakastan ulkoilua, enkä oikeen malttaisi olla koko päivää sisällä äidin kanssa. Olemme hyvin harvoin koko päivää kyllä kahdestaan kotona. Näemme paljon ystäviä, sekä isoja että vähän pienempiä.

Äiti hokee koko ajan, että miten minusta on tullut näin iso. En tiedä kumpaa se tarkoittaa minua vai itseään.