Eilen kävin Aapon kanssa hankkimassa sille vaunuihin kunnon vaununsuojan Kimperistä. Aikaisemmin meillä on ollut ihan puklurätti tähän tarkotukseen. Kurtisin vaununsuoja suojaa vauvaa auringonvalolta ja säteilyltä. Säteilyä se nappaa jopa 99,5 prosenttisesti. Sen lisäksi se suojaa tuulelta, sateelta, pölyltä ja ääniltä. Suojat on siitä käteviä, että ne voi kiinnittää kaiken merkkisiin vaunuihin ja rattaisiin lenksujen avulla. Materiaaliltaan se on 100% luomupuuvillaa ja sitä voi käyttää myös peittona tai alustana. Kuoseja ja värejä kyseisistä vaununsuojista löytyy vaikka minkälaista. Itse valitsin neutraalien värien ystävänä valko-harmaan vauvakuosilla. Jos kiinostuu enemmän tuotteesta voi käydä kurkkaamassa lisää tietoa siitä, tai vaikka tilaamassa omansa täältä: Kimperin verkkokauppa.
tiistai 22. toukokuuta 2012
Kurtis Baby Peace vaununsuoja
Eilen kävin Aapon kanssa hankkimassa sille vaunuihin kunnon vaununsuojan Kimperistä. Aikaisemmin meillä on ollut ihan puklurätti tähän tarkotukseen. Kurtisin vaununsuoja suojaa vauvaa auringonvalolta ja säteilyltä. Säteilyä se nappaa jopa 99,5 prosenttisesti. Sen lisäksi se suojaa tuulelta, sateelta, pölyltä ja ääniltä. Suojat on siitä käteviä, että ne voi kiinnittää kaiken merkkisiin vaunuihin ja rattaisiin lenksujen avulla. Materiaaliltaan se on 100% luomupuuvillaa ja sitä voi käyttää myös peittona tai alustana. Kuoseja ja värejä kyseisistä vaununsuojista löytyy vaikka minkälaista. Itse valitsin neutraalien värien ystävänä valko-harmaan vauvakuosilla. Jos kiinostuu enemmän tuotteesta voi käydä kurkkaamassa lisää tietoa siitä, tai vaikka tilaamassa omansa täältä: Kimperin verkkokauppa.
maanantai 21. toukokuuta 2012
Vauvan ruokailusta
Oma ruokavalioni ei ole mitä parhaimmaista päästä, enkä aina kiinnitä siihen tarpeeksi huomiota. Me kokkaamme kotona kyllä lähes joka päivä kotiruokaa, mutta tämän lisäksi syömme roskaruokaa ja herkkuja. Tästä olen jo aikaisemminkin kirjoitellut ja tarkoituksena olisikin tosiaan vähentää tuota epäterveellisen ruuan määrää.
Aapon ruuan laatuun tulee kiinnitettyä huomattavasti enemmän huomiota. En haluaisi altistaa pienen vatsaa ja elimistöä alusta alkaen suurelle määrälle säilöntäaineita. Alussa ajattelin tekeväni joka päivä Aapolle itse soseet. Arki kuitenkin on välillä sen verran toimintaa täynnä, ettei tähän ole aikaa tai vaikka olisikin aikaa niin jaksamista ei aina ole.
Meillä Aapo syö tällä hetkellä pääasiassa purkkiruokia. Sosepurkeista tulee luettua tarkkaan tuoteselosteet ja katsottua kuinka paljon purnukka oikeasti sisältää sitä "oikeaa tavaraa". Usein jos kyseessä on esimerkiksi Päärynä sose, tuoteselosteesta paljastuu, että itse päärynää on soseessa vain noin 30%. Se on mielestäni liian vähän. Onneksi nykyään tavallisista marketeista löytyy aika hyvin luomu soseita, joissa sitä ehtaa tavaraa on ihan 100%. Aapolle tuleekin valittua soseiksi pääasiassa luomusoseita niin makeissa kuin suolaisissakin ruuissa. Hinta näissä on toki korkeampi verrattuna "tavallisiin" soseisiin, mutta jotenkin tässä asiassa ei osaa alkaa säästämään.
Kotiruokahan olisi varmasti se paras vaihtoehto. Siinä ei ole säilöntä- tai lisäaineita jos valmistaa itse kaiken kunnon raaka-aineista. Minä kuitenkin myönnän, etten aina vaan jaksa. Jos olen kotona Aapon kanssa kaksin, niin ei tule monesti itsellekkään kokkailtua kunnon ruokaa. Kokkaillaan vasta sitten illemmalla miehen kanssa yhdessä.
Tässä yhtenä päivänä päätin taas panostaa ja tehdä Aapolle oman annoksen kotitekoista jauhelihakeittoa. Keitin ja soseutin, mutta eipä mamman pöperöt maistuneet ollenkaan. Aapo päätti sylkeä jokaisen lusikallisen pois. Siinä palkittiin taas hyvä yritys. Muutama päivä sitten kokeilin uudestaan, tosin eri ruualla. Keitin kukkakaalia, perunaa ja porkkanaa. Soseutin ne ja lisäsin tuoretta persiljaa silppuna. Se maistui todella hyvin ja kaikki meni. Eilen kokeiltiin kalakeittoa soseutettuna ja sekin meni oikein hyvin. Nyt on sitten taas vähäksi aikaa intoa kokeilla, jospa alkais Aapolle äidin itse tekemät ruuat maistumaan.
Mites teillä muilla, teettekö itse vauvoille ruuat vai käytättekö valmissoseita? Kummat maistuu paremmin?
sunnuntai 20. toukokuuta 2012
Täydellistä kiharaa etsimässä
Yhden kaverini ihania suuria kiharoita olen ihaillut jo jonkin aikaa. Hän kertoi tehneensä kiharat Remingtonin kiharrussauvalla. Sauvasta olin myös lukenut täältä: Salainen ase pehkotukan takana ja täältä. Pitihän se käydä ostamassa itselle jos sillä vaikka onnistusi. Nyt olen kahtena kertana harjoitellut ja ei oikein vielä luista sen täydellisen kiharan teko. Jonkinlaista lainetta saan aikaan ja muutaman oikein kivankin kiehkuran, mutta täytyy vielä mennä kaverin luokse tukiopetukseen. Pitää sitten ottaa kuvia lisää jos opin tekemään kunnon kiharat. Ponnariin sai ainakin kivasti muhkeutta nopeasti tehtyä. Mies kyllä kuvaa ottaessa sanoi, että " Mistä mun piti ottaa kuva kun tuo sun tukka ainakin on aika sotkussa"=) Että ehkä harjottelen vielä vähän lisää=)
Siskon hiuksilla harjoittelin tänään, aika loivaa lainetta sain edelleen tehtyä, en vieläkään niitä muhkeita kiharoita.
Tässä vielä pari kuvaa siskon minulle tekemistä kiharoista, onnistui huomattavasti paremmin kuin oma yritys. Katsotaan kauanko kiharat kestävät hiuksissa hyvinä.
lauantai 19. toukokuuta 2012
Pikku potilas
Meillä kuumeillaan, mutta ei se haittaa menoa kovinkaan paljon. Kaksi viimeistä yötä on tosin valvottu molemmat, minä ja Aapo. Toinen itki kun sillä nousi kuume ja minä olisin halunut itkeä, kun väsytti niin kovasti valvoa lähes koko yö. Toivottavasti sairastelu ei kestä kauaa.
perjantai 18. toukokuuta 2012
Kysymys haaste
Missing Sparkles blogin Minna haastoi minut kysymyspostaukseen=) Tässä siis kysymykset ja omat vastaukset.
1.
Aina kysytään lemppariruokaa...mutta mikä on sellainen ruokas tai
aines, mitä saa sut heittämään laattaa pelkästä näkemisestä (vähän
liioiteltuna ehkä, mutta anyway :D)?
Vastaus: Puolukkapuuro ja maksalaatikko ovat sellaisia ruokia, joita en saa alas, en sitten millään=) Pelkkä puolukkapuuron ajatteleminen alkaa vähän tekemään pahaa, se on se koostumus, jonka tuntua suussa en voi sietää. Muuten melkein kaikki ruuat kyllä menee vähän liiankin hyvin=)
2. Kuka ihminen tietää sinusta kaikkein eniten (niitä salaisimpia asioita)?
Vastaus: Varmasti oma aviomies on se, jolle tulee eniten avaudutta elämän iloista ja suruista sekä kaikkein henkilökohtaisimmista asioista. Toki muutamalle läheisimmälle ystävällekkin tulee avauduttua aika ajoin=)
3. Ketä julkkista muistutat muiden mielestä? Entä omasta mielestäsi? (Anteeks, kaks kyssää... :P)
Vastaus: Omasta mielestä en kyllä sitten yhtään ketään. Mutta niin monesti on tultu sanomaan, että muistutan Reese Witherspoonia, että sitä kai sitten=) Sanokaa te jos tulee jotain ihan muuta mieleen=)
4. Mikä on sun ultimate-must-matkakohde, josta uneksit yöt ja päivät?
Vastaus: Afrikka on ihan ykkös haaveena ollut pitkän aikaa. Siellä olisi ihana päästä käymään vaikka missä maassa ja erityisesti safarimatka on haaveena. Toivottavasti joskus pääsen sinne käymään! Meillä vaan mies ei ole kovin innostunut Afrikasta, joten kun yhdessä matkustellaan yleensä, niin se on matkakohteena sen vuoksi jäänyt toistaiseksi kokematta. Sekä tietysti ikuinen kaupunki haave New York, sitä ei varmasti tarvitse enemmän perustella=) Sinne on myös joku päivä päästävä.
5. Oletko saanut sakkoja jostakin? (Sori, etsin vertaistukea mun kaasujalalle...ja köh-köh...ehkä parkkeerauksillekin... :D)
Vastaus: En ole saanut, jos jostain saisin niin ehkä alinopeus sakot moottoritiellä=) Joten valitettavasti vertaistukea ei täältä päin löydy=) Parkkeeraukset oisi ehkä eri juttu, mutta niistä ei ihme kyllä ole sakkoa vielä rapsahtanut.
6. Mikä herättää vastakkaisessa sukupuolessa kaikkein eniten kiinnostusta, jos ulkonäkö jätetään pois kuvioista?
Vastaus: Ulkonäköähän sitä tosiaan tulee ensimmäiseksi katsottua. Mutta jos se jätetään laskuista, niin luonne ehdottomasti. Täytyy olla omia mielipiteitä ja elämänarvot kohdallaan. Liian vakava ei saa olla missään tapauksessa ja täytyy osata nauraa.
7. Oletko joskus ollut vakavasti sairas?
Vastaus: Vakavasti sairas en ole koskaan onneksi vielä ollut. Muuten on elämässä tullut vastaan aikoja, jolloin olen joutunut sairaalassa olemaan ja tutkimuksissa ramppaamaan.
8. Mitä syöt aamupalaksi? Rehellisesti! :)
Vastaus: Ihan rehellisesti aamupala on varmasti usein päivän terveellisin ateriani=) Ruisleipää, kurkkua, leikkelettä. Mustikoita, vadelmia, mansikoita ja turkkilaista jogurttia sekä hedelmiä. Yleensä aina jotain tuon kaltaista. Anoppi pitää huolen, että marjoja löytyy pakkasesta aina=)
9. Oletko impulsiivinen, äkkipikainen tai temperamenttinen?
Vastaus: Ajoittain saatan olla tempperamenttinen. Muuten ainakin vähän vieraamassa seurassa olen aika rauhallinen. Miehellä saattaisi kyllä olla omat kommenttinsa tähän=) Äkkipikainen en kyllä koe olevani.
10. Miksi ja kenelle bloggaat?
Vastaus: Blogin pitämisen aloitin ihan mielenkiinnosta tähän bloggailuun sekä välillä pitkien äitiyslomapäivien piristämiseen. Bloggaan sekä itselleni, että kaikille jotka blogia lueskelee. Myös sen takia, että ystävät joita ei nää niin usein, tietävät vähän minun ja Aapon päivittäisestä elämästä. Bloggaamisesta on itselle tullut sellainen mukava hengähdystauko, kun Aapo ottaa päiväunia ja itse on tehnyt kotihommat, niin saa hetkeksi istahtaa koneelle ja ajatella jotain ihan muuta. Tottakai blogin pitäminen on myös yksi sosiaalinen tapa ilmaista itseään ja minä ole hyvin sosiaalinen ihminen. Kotiin äitiyslomalle jäätyäni, sitä ehkä näin kokee myös olevansa vuorovaikutuksessa enemmän ihmisten kanssa kotipäivinäkin.
Nimet
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Saanko esitellä: Aapo, Nallukka, Herra Nöttönen, Pikku Apina, Pikku Terroristi, Nöttinen, Nöttöskä, Appe, Aapeli, Mr Höppä..listaa voisi jatkaa=) Minulla itselläni ei ole muuten kuin etunimi. Ei toista nimeä virallisesti ollenkaan, saatika kolmatta. Vanhemmat eivät kuulema keksineet mitään sopivaa toiseksi nimeksi. Muilla sisaruksillani on kyllä toiset nimet=) Kaikilla muilla tuntemillani Johannoilla on kyllä toiset nimet=)
torstai 17. toukokuuta 2012
Uudet topit ja vähän kosmetiikkaa
Vero Modasta löytyi kaksi ihanaa yläosaa. Molemmat kauniisti laskeutuvaa kangasta ja mukavan tuntuisia päällä. Sokokselta kävin hakemassa myös vähän päivitystä meikkipussiin. Vauvan kanssa öitä valvovat tietävät, että yöheräily ei tee silmänalusista kovinkaan hehkeitä, joten peitevoiteita tarvitaan. Pyysin myyjää suosittelemaan tehokasta ja ei kovin hintavaa peitevoidetta tummille silmänalusille. Ostin myyjän suosittelemana Maybellinen Fit Me peitevoiteen, toivottovasti se toimii. Lumenelta ostin Crystal Highlighterin tuomaan kasvoille väriä ja tervettä hehkua (sitä tarvitaan). Chanelin luotto rajauskynä lähti matkaan entisen loppuneen tilalle. Halusin myös koittaa hieman ohuempaa jälkeä tekevää rajausväriä ja ostin Maybellinen rajausvärin ja ohuen siveltimen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

